Sähköveneet, aurinkosähköveneet, puuveneet

ALBICA

Sähköveneet, aurinkosähköveneet, puuveneet

Elbåt, solenergibåt, träbåt



ALBICA  545 Solar

 

Ensimmäinen suomalainen kaupallisesti valmistettava täyssähkövene syntyi 1998. Venemallille tehtiin ympäristöelinkaarianalysi vuonna 2000.

 





   

Perinteisiä linjoja noudattava pikkufiskari on rakenteeltaan ja moottorivarusteiltaan toteutettu ympäristömyötäisyyden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Ratkaisut on toteutettu teetetyn laajan ympäristöelinkaarianalyysin antamien tietojen perusteella.

Veneen runko on puukomposiittirakenteinen. Sisustus on suunniteltu helppokulkuiseksi jättämällä keskiosa vapaasti kuljettavaksi.

Moottoriratkaisu on peräsimen ja sähkömoottorin yhdistelmä jolla fiskarityyppistä venettä ohjataan tavallisen perämoottorin lailla. Moottorin teho 1,2 kW. Moottori on lähes äänetön, eikä aiheuta suoraan päästöjä veteen ja ilmaan.

Sähköenergia varastoidaan AGM-akkuihin. Lataus suoritetaan aurinkopaneelien avulla ja tarvittaessa verkkovirralla.

100 W:n aurinkopaneeleilla saadaan päivän aikana parhaimmillaan ladattua tunnin ajoaika matkanopeudelle. Verkkovirralla ladattuna akut täyttyvät 12 tunnin aikana.  

Veneen huippunopeus on n. 11 km / h jolla ajoaika n. 3,5 h. Matkanopeudella 8 km / h ajoaika on n. 5,5 h. Veneen varusteisiin kuuluu moottori- ja latauslaitteiston lisäksi kaikuluotain, mittaristo, valot, virran ulostulo 12 V, istuintyynyt, satamapeite ja airot. Lisävarusteena apupurje.

     


        Albica 460 EL Solar

Ensimmäinen suomalainen kaupallisesti valmistettava aurinkosähkövene syntyi 1994.

Vene on malliltaan perinteinen soutuvene, vapaa-aikaan ja kalastukseen sopiva. Pituutta sillä on 4,6m ja leveyttä 1,45m. Kantavuutta riittää 3 henkilölle varusteineen. Painoa ajovalmiina on n. 150kg. Veneen rakennusmateriaali on kotimainen puu. Pohjalauta, ylin lauta, keula, peräpeili ja penkit massiivipuuta. Kaaret saarnia. Varsinainen runko erikoisvaneria.

Veneeseen on asennettu sähkömoottorijärjestelmä, johon kuuluu seuraavat varusteet vaihtoehtoineen: Sähköperämoottori alkaen 360W. Suljettu akku 110Ah asennettuna akkulaatikkoon. Laatikossa vakiovarusteina: Voltti- ja ampeerimittarit, varoitusvalo akun varaukselle, säädin, sulakkeet eri toiminnoille, pikaliittimet ja virran ulosotto.

Lataus tapahtuu aurinkopaneelin avulla. Akkupaketti omassa laatikossaan on irrotettava ja toimii myös itsenäisenä yksikkönä. Veneen varusteluun kuuluu aurinkopaneeli, joka voidaan tarvittaessa työntää penkin alle suojaan.
Asennus on joko kiinteä tai irrotettava varustettuna lukolla. Aurinkopaneeleita voi olla 2 kpl, jolloin päivätuotto hyvissä olosuhteissa on jopa 30 Ah. Johdotus perämoottorille ja latauslaitteille asennetaan valmiiksi, kun hankintaan kuuluu akkupaketti.

Albica 460 EL Solar

Båten är en traditionell roddbåt, som passar för fritid och fiske. Båtens längd är 4,6 m och bredd 1,45 m. Båten kan bära 3 personer med utrustning. Båtens vikt är 150 kg i körklart skick. Båten är tillverkad av inhemskt trä. Bottenbrädet, stäven, akterspegeln och bänkarna tillverkas av massivt trä, bågarna av ask och skrovet av specialfaner.

Båten har ett elmotorsystem, som består av följande utrustning: elmotor (utombordsmotor) 360 W, slutet batteri 110 Ah i batterilådan, som innehåller volt- samt ampermätare, varningsljus, regulator, propp, snabbadapter, och strömuttagning.

Laddningen sker med hjälp av en solpanel. Batteripaketet i sin egen låda kan lösgöras och kan även användas som en självständig enhet. Till båtens utrustning hör en solpanel, som vid behov kan skjutas in under bänken.

Monteringen är antingen fast eller flyttbar och låsförsedd. Solpanelerna kan vara två, vilka, under gynnsamma förhållanden, kan laddas med upp till 30 Ah. Ledningar för utombordsmotorn och laddningsutrustningen är färdigmonterade, när man skaffar batteripaketet. 

Albica 460 EL apupurjeella

Vene on malliltaan perinteinen soutuvene, vapaa-aikaan ja kalastukseen sopiva. Pituutta sillä on 4,6m ja leveyttä 1,45m. Kantavuutta riittää 3 henkilölle varusteineen. Painoa ajovalmiina on n. 150kg. Veneen rakennusmateriaali on kotimainen puu. Pohjalauta, ylin lauta, keula, peräpeili ja penkit massiivipuuta. Kaaret saarnia. Varsinainen runko erikoisvaneria.
Vene on varustettu nostokölillä ja apupurjeella.
Sähköjärjestelmä on 12 V. Siihen kuuluu sähköperäsinmoottori, jonka max. teho on 700 W. Akku n. 140 Ah, kiinteä laturi 30 A / 12 V, kaikuluotain ja 12 V:n pistorasia. Purje, suojapeite ja airot kuuluvat vakiovarusteisiin. Veneen suurin nopeus moottorilla ajettaessa on 8 km / h. Ajoaika max. n. 2 h. latausaika max. n. 5 h.

Albica 460 EL med hjälpsegel

Båten är en traditionell roddbåt, som passar för fritid och fiske. Båtens längd är 4,6 m och bredd 1,45 m. Båten kan bära 3 personer med utrustning. Båtens vikt är 150 kg i körklart skick. Båten är tillverkad av inhemskt trä. Bottenbrädet, översta brädet, stäven, akterspegeln och bänkarna tillverkas av massivt trä, bågarna av ask och skrovet av specialfaner.
Båten är försedd med en lyftbar köl och hjälpsegel.
Båten har ett elsystem på 12 V med en elroder, vars maximala effekt är 700 W. Batteri ca 140 Ah, en fast laddare 30 A/12 V, ekolod och 12 V strömuttag. Segel, presenning och åror är standardutrustning. Båtens högsta hastighet är 8 km/h. Körtid ca 2 h, laddningstid max ca.5 h.

AURINKOSÄHKÖÄ VENEILYYN

  AURINKOSÄHKÖÄ VENEILYYN

 

by ALBICA @ 2006-10-27 – 13:08:10

AURINKO
Elämän perusta. Pääasiassa vetyä ja heliumia sisältävä fuusiopallo, jossa 10 miljoonan asteen lämmössä muuttuu joka sekunti 654 miljoonaa tonnia vetyä 650 miljoonaksi tonniksi heliumia. Minneköhän se 4 tonnia sitten katosi? Ekvivalentti juttu, energiaksihan se muuttui, elämämme ylläpitäjäksi. Tuossa energianmuodostuksessa yhden vetygramman lämpöarvo vastaa 27 tonnia hiiltä!!
Paljonkohan sitä energiaa maapallollemme asti riittää? Auringosta lähtee 3,8x10(potenssiin 23) kW. Ja maapallolle yrittää tulla 1,7x10(potenssiin 14) kW, eli 170000 terawattia, joka on n.20000 kertaa koko teollisuuden ja lämmityksen käyttämä teho. Kasvuvaraa teollisuudelle siis riittää, vai??
No ei nyt ihan näin suoraviivaisesti sentään voida ajatella. Ilmakehän rajalla olevalle neliömetrin alueelle tulee kohtisuorana säteilynä sekunnin aikana 1,35 - 1,39 kW. Tätä kutsutaan aurinkovakioksi, joka kuitenkin vaihtelee +/-3,5 % etäisyyden muuttuessa. Laskeudutaanpa mesosfääristä kotoisempaan troposfääriin ja maapallon pinnalle.
Ilmakehä
Erilaisista molekyyleistä, vesihöyrystä, pölystä ja saasteista muodostuvana, heikentää oleellisesti auringonsäteiden pääsyä maanpinnalle.
Mitä pitemmän matkan auringon säteily kulkee ilmakehässä, sitä pienemmäksi muuttuu aurinkovakio. Siksi auringon teho on talvella pienempi, kuin kesällä ja vuorokausittain suurimmillaan keskipäivällä.
Maanpinnalle tuleva säteily voidaan jakaa kolmeen osaan.
1. Suora auringonsäteily, joka nimensä mukaisesti tulee suoraan ilmakehän läpi.
2. Hajasäteily, joka on ilmakehän molekyylien, pilvien ja maan pinnan heijastamaa.
3. Ilmakehän vastasäteily, joka on vesihöyryn, hiilidioksidin ja otsonin aiheuttamaa takaisinsäteilyä maanpinnalle. (Kasvihuoneilmiö).
Kun näiden kolmen tekijän summasta vähennetään takaisin avaruuteen heijastuva säteily, saadaan maanpinnalle jäävä teho.
Maanpinta
Aurinkoinen paikka. Mitä "kilowattimittari" nyt näyttää? Se vaihtelee lukemissa 0,8 -1,0 kW / neliömetri. Eli jos löytyy mukavan aurinkoinen neliö, niin energiaa olisi tunnin aikana kerääntynyt jopa 1kWh ja aivan käden ulottuvilla, mutta miten sen voi hyödyntää?
Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää aktiivisesti ja passiivisesti.
Luonnon omin voimin tapahtuvaa aurinkoenergian hyötykäyttöä ja varastointia kutsutaan passiiviseksi.
Aktiivisessa aurinkoenergian hyötykäytössä on apuna teknisiä ratkaisuja, kuten erilaisia keräimiä ja paneeleita. Niillä voidaan ottaa talteen lämpö-, tai sähköenergiaa.
Aurinkosähkö
Sitä voidaan tuottaa aurinkokennoista koostuvalla paneelilla, jota kutsutaan aurinkosähköpaneeliksi. Aurinkokennojen raaka-aineena käytetään yleisimmin kiteistä, monikiteistä, tai amorfista piitä. Aurinkokennon hyötysuhteeksi on laboratorio-oloissa saavutettu yli 20 %. Kaupallisten paneelien hyötysuhde on 10 - 15 %.
Hyötysuhteella tarkoitetaan sähköksi muuttuvaa osuutta auringon säteilyenergiasta.
Kennoja kytketään sarjaan tarpeellinen määrä, 30 - 36 kpl, jotta saavutetaan 12V:n jännite. Näitä kennostoja kytketään rinnan, jolloin saadaan halutun tehoinen aurinkosähköpaneeli. Ne ovat useimmiten teholtaan 20 - 60 W ja siten fyysiseltä kooltaan käsiteltävissä.
Aurinkosähköä veneilyyn
Energian tarve veneilyssä osuu samaan aikaan, jolloin sitä on aurinkoenergiana eniten saatavissa. Otetaan esimerkiksi kaksi puolen neliömetrin kokoista aurinkosähköpaneelia. Ne on mahdollista asentaa pieneenkin veneeseen. Käytössä on siis yhteensä neliömetri vaakasuorassa olevaa keräinpintaa. Sovitetaan ne soutuveneeseen lataamaan akkua, jota kautta otetaan varastoitua aurinkoenergiaa sähköperämoottoriin.
Olosuhteiden ollessa parhaimmillaan, siis aurinkoinen päivä, saadaan Etelä-Suomessa näille paneeleille aurinkoenergiaa eniten kesäkuussa, n.6 kWh vuorokauden aikana. Toukokuussa vastaava luku on n.5,1 kWh, heinäkuussa n.5,2 kWh ja elokuussa 4,1 kWh.
Paneelien yhteenlaskettu nimellisteho on 120W. Joten niiden paras tuotto kesäkuussa on n.720Wh, eli 0,72kWh vuorokaudessa. Vastaavat arvot ovat toukokuussa ja heinäkuussa n. 0,6 kWh, sekä elokuussa n.0,5 kWh.
Ennenkuin saadaan sähköä haluttuun laitteeseen, on huomioitava häviöt.
Akullisen järjestelmän hyötysuhde on 0.6 - 0.8.
Akun kautta varastoitua aurinkoenergiaa saadaan parhaimpina vuorokausina käyttöön 0,7 hyötysuhteella laskettuna 525 Wh.
Sähköperämoottori 12 V, joka on teholtaan riittävä kuluttaa enimmillään n.40 A. (Siis n.480 W).
Uistelunopeudella n. 20 A (n. 240 W).
Aurinkopaneeleista saadaan suoraan parhaimmillaan n.7 A, joka antaa moottorille n. 80 W:n tehon. Tällä teholla saadaan aikaan n.1,7 kp:n työntövoima. Tälläkin kevytkulkuinen soutuvene liikkuu, suoralla aurinkoenergialla. Toki lihassoutuvoima tähän verrattuna on moninkertainen.
Akkua siis tarvitaan. Akun mitoitus pitää tehdä käyttötarpeen mukaan, jotta vältyttäisiin liian suurelta painolta. Soutuveneessä se on tärkeää, suuremmissa uppoumaveneissä asia onkin toisin. 120 Ah:n akusta voidaan käyttää n. 80 %, eli n. 96 Ah. Se antaa mahdollisuuden pari tunnin ajoaikaan. Pitää ottaa huomioon, että akku ei yleensä ole täyteen latautunut ja vanhetessaan akun ominaisuudet heikkenevät, kuten myös kylmässä. Hyvä akkuvaihtoehto on tällä hetkellä niin kutsuttu AGM –akku. Se on lähes huoltovapaa, eikä ole asennostaan kovinkaan tarkka. Tällainen akku kestää n. 300 kiertoa purettuna 20 %:iin ja käyttöikä on n. 7 vuotta.
Aurinkoenergiaa hyödyntämällä saadaan siis toimiva ekologinen kokonaisuus soutuveneeseen. Aurinkopaneelit, akku ja sähköperämoottori… Aurinkosähkövene.
Miten ekologinen tämä kokonaisuus sitten on. Analysoiminen olikin vaativa ja aikaa vievä projekti. Tästä aiheesta tarkemmin otsikolla: YMPÄRISTÖELINKAARI SÄHKÖ- JA POLTTOMOOTTORIVENEILLE. Aihe on hyvin ajankohtainen niin kutsuttujen biopolttoaineiden kehitystyön ollessa käynnissä. Analyysin aineisto on mittava joten julkaistavan yhteenvedon tekeminen siitä vei aikaa…
Juha Nyman

YMPÄRISTÖELINKAARIANALYYSI SÄHKÖ- , AURINKOSÄHKÖ- JA POLTTOMOOTTORIVENEELLE

YMPÄRISTÖELINKAARIANALYYSI SÄHKÖ- , AURINKOSÄHKÖ- JA POLTTOMOOTTORIVENEELLE

by ALBICA @ 2006-11-01 – 10:18:34

YMPÄRISTÖELINKAARIANALYYSI
Vertailtavana ALBICA 500 pikkufiskari erilaisilla moottorivaihtoehdoilla varustettuna.
1. Polttomoottorilla
2. Sähkömoottorilla sähköverkosta ladattuna.
3. Sähkömoottorilla aurinkopaneelilla ladattuna.
Mikä on elinkaarianalyysi (LCA = Life Cycle Assessment)
Elinkaarianalyysi voidaan tehdä tutkimalla suppeammin yhtä tuotteen elinkaaren vaihetta tai sitten laajemmin tarkastelemalla koko tuotteen tai prosessin elinkaarta ja sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Suppeammat analyysit antavat usein selkeitä vastauksia, mutta saattaavat olla harhaanjohtavia kokonaisuutta ajatellen. Kokonaisvaltaisten analyysien teko on taas usein työlästä ja aikaa vievää, mutta antavat todennäköisesti luotettavampia lopputuloksia.
Elinkaarianalyysi on menetelmä, jonka avulla arvioidaan tuotteen, prosessin tai toiminnon aiheuttamat ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren aikana.
Elinkaarianalyysin käyttö
Elinkaarianalyysiä voidaan käyttää moniin erilaisiin tarkoituksiin. Yrityksen johto voi tehdä päätöksiä sen perusteella esimerkiksi yrityksen toimintatavoista ja uusien prosessien käyttöönotosta. Elinkaarianalyysin tuloksia voidaan käyttää tarkasteltaessa yrityksen asemaa tai tuotteita kilpailumarkkinoilla. Yrityksen sisällä tuloksia voidaan käyttää tuotekehityksessä, käytettävien tuotantoprosessien vertailussa, markkinoinnissa ja yleisesti parantamaan yrityksen toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan.
Elinkaarianalyysin tekotavat
Elinkaarianalyysi voidaan periaatteessa tehdä kahdella eri tavalla: tekemällä karkean tason elinkaariarvioinnin tai tekemällä tarkemman tason arvioinnin.
Karkean tason elinkaarianalyysi on usein kvalitatiivinen. Sen avulla saadaan yleispiirteinen kuva ympäristövaikutuksista ja nähdään selvimmät asiat, joihin tulisi puuttua. Näin saadaan nopeasti tietoa mahdollisista ympäristövaikutuksista. Tarkemman tason analyysit ovat usein kvantitatiivisia. Tämän vuoksi ne ovatkin usein huomattavasti tarkempia sisällöltään ja sen vuoksi suuritöisempiä.
TARKEMMAN TASON ELINKAARIANALYYSI
Tarkemman tason eli kvantitatiivisessa elinkaarianalyysissä arvioidaan tuotteen, prosessin tai toiminnan ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta sisältäen raaka-aineiden hankinnan, komponenttien ja lopputuotteen valmistuksen, kuljetuksen ja jakelun, käytön, kierrätyksen sekä lopulta käytöstä poiston.
Tässä analyysimallissa on neljä päävaihetta: määrittelyvaihe, inventaarioanalyysi, vaikutusarviointi ja tulosten tulkinta.
Määrittelyvaihe
Määrittelyvaiheessa päätetään arvioinnin tavoite ja laajuus. Siinä täsmennetään, millaisiin asioihin halutaan kiinnittää huomiota ja millaisiin kysymyksiin halutaan vastaus. Lisäksi määritellään mikä on toiminnallinen yksikkö. Toiminnallinen yksikkö voi olla esimerkiksi jokin laite tai laitteen osa kuten esimerkiksi televisio tai sen kuvaputki.
Analyysin suorittaminen täydessä laajuudessaan ei aina ole mahdollista esimerkiksi rajallisten resurssien vuoksi. Muutenkin on järkevää rajata pois tuotantoprosessiin välillisesti kuuluvat, epäolennaiset asiat kuten työpaikkaruokailu, vaikka sitä epäilemättä tarvitaankin tuotteen aikaansaamiseksi.
Tässä voidaan valita myös erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, kuten ympäristönäkökulma, taloudellisuusnäkökulma tai sosiaalinen näkökulma.
Inventaarianalyysi
Inventaarianalyysissä tutkittava systeemi jaetaan pienempiin osasysteemeihin, vaiheisiin, jotka liittyvät toisiinsa (esimerkiksi kaivos, kuljetus, tuotteen kokoonpano). Tällöin tiedon kerääminen ja hallitseminen helpottuvat. Tämän jälkeen kullekin vaiheelle tehdään oma inventaarioanalyysi, jossa lasketaan vaiheeseen käytetyt raaka-aineet ja energiankulutus sekä päästöt ilmaan veteen ja maaperään. Inventaariossa on varmistuttava, että kaikki elinkaarivaiheet ovat mukana ja tietoyksityiskohtia on riittävästi aiottua tarkoitusta varten.
Vaikutusarviointi
Vaikutusarvioinnin tarkoituksena on arvioida ympäristövaikutusten merkittävyyttä inventaarioanalyysin tuloksien avulla. Vaikutusarviointi voidaan jakaa kolmeen osaan: luokitteluun, kvantifiointiin ja arvottamiseen.
Luokittelussa inventaarioanalyysissä kerätyt tiedot jaetaan ryhmiin eli luokitellaan sen mukaan, millaisia vaikutuksia niillä on ympäristöön. Vaikutusluokkia voisi olla ainakin tärkeimmät ympäristöongelmat, kuten kasvihuoneilmiö, otsonikato, happamoituminen, rehevöityminen, terveysvaikutukset, ympäristömyrkyt ja maankäytön vaikutukset esimerkiksi biodiversiteettiin. Kvantifioinnissa eli vaikutusvoimakkuuden määrittämisessä määritetään, kuinka suuria vaikutuksia ympäristöön kohdistuu. Arvottamisessa eri ympäristöongelmia verrataan toisiinsa esimerkiksi antamalla erilaisille ongelmille erisuuruisia painoarvoja. Nämä voivat olla joko lukuja tai sanallisia perusteluja.
Tulosten tulkinta
Tulosten tulkinnassa inventaarioanalyysin ja vaikutusarvioinnin tulokset yhdistetään asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tässä vaiheessa esitetään tulkinta koko elinkaarianalyysin tuloksista yleensä johtopäätöksinä ja toimenpidesuosituksina.
On muistettava, että jokainen elinkaarianalyysi tehdään tapauskohtaisesti. Elinkaarianalyysiä tehtäessä ei välttämättä tarvitse käydä läpi kaikkia vaiheita vaan selvitykset ja tutkimukset voidaan lopettaa, kun on saatu selville haluttu tieto.
Elinkaarianalyysiohjelmistot
Kvantitatiivisiin eli tarkemman tason elinkaarianalyysien tekoon on olemassa erilaisia kaupallisia laskentaohjelmia ja tietokantoja. Ohjelmistoja on Euroopassa erityyppisiin elinkaarianalyyseihin.
Eniten käytettyjä tietokoneohjelmia:
SimaPro / Hollanti
Boustead-malli / Iso-Britannia
KCL-ECO Oy / Suomi
LCA Inventory Tool / Ruotsi
PEMS / Iso-Britannia
Lähde: Otteita Tampereen teknillisen yliopiston internetsivuilta.
YMPÄRISTÖELINKAARIANALYYSI SÄHKÖ- , AURINKOSÄHKÖ JA POLTTOMOOTTORIVENEILLE
(Ohjelmat: SimaPro / Hollanti ja LCA Inventory Tool / Ruotsi)
Tavoitteet
Albica 500 EL puuveneen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.
Lisäksi verrattiin keskenään tutkittavana olevan veneen käyttäminen polttomoottorilla ja sähkömoottorilla, joka ladataan joko sähköverkosta, tai aurinkopaneelilla.
Toiminnallinen yksikkö on yksi vene
Veneen varusteluun on huomioitu kaikki siihen kuuluvat heloitukset ja pressu. Lisäksi eri moottorivaihtoehdoilla on mukana itse moottorit. Polttomoottorin mukana on siihen kuuluva tankki. Sähkömoottoriin kuuluu
kolme kappaletta akkuja. Ladattaessa sähköverkosta mukaan on laskettu laturi ja aurinkopaneelikäytössä kaksi aurinkopaneelia.
Veneen käyttöajaksi on oletettu kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana veneen pohja maalataan vuosittain ja muut pinnat lakataan kolmen vuoden välein. Akut uusitaan kolmen vuoden välein. Poltto- ja sähkömoottori kestävät koko veneen iän. Niille tehtäviä huoltoja ei ole huomioitu.
Vuosittaiseksi käyttöajaksi on otettu kaikilla käyttövaihtoehdoilla 400 tuntia. Päivittäisen ajon on arvioitu kestävän 2,5 tuntia, jolloin akut ladataan veneen ollessa rannassa. Polttomoottorille on laskettu samalla nopeudella kuin sähkömoottorilla ajettaessa tapahtuva bensiinin kulutus.
Vene valmistetaan Lounais-Suomen rannikolla ja se kuljetetaan Keski-Eurooppaan, missä sitä käytetään koko käyttöikä. Laskenta-alueeksi on otettu Eurooppa.
Rajaukset
Elinkaaritarkastelun ulkopuolelle on jätetty ns. sekundääripäästöt, kuten teiden ja kulkuvälineiden rakentamisesta aiheutuvat sekä työvoiman kuljetuksen aiheuttamat päästöt.
Tutkimuksessa keskityttiin arvioimaan raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä ympäristövaikutusten osalta päästöjä ilmaan ja veteen. Lisäksi arvioitiin jätemääriä. Elinkaariarvioinnin ulkopuolelle jätettiin tuotannossa tapahtuvat työsuojelu- ja hygieeniset asiat, onnettomuusriskit ja tulipalovaara.
Rajauksiin vaikutti myös saatavilla olevan tiedon määrä ja laatu. Kaikkea alihankkijoilta saatua tietoa on hyödynnetty. Kuitenkin on huomioitava, että osa tiedoista on puutteellisia ja ympäristöä kuormittavia toimintoja on jouduttu myös arvioimaan muutoin saatavilla olevien ja keskiarvotietojen pohjalta. Näin työstä on kuitenkin saatu mahdollisimman tarkka, eikä suuria muutoksia tietojen lisääntyessäkään ole odotettavissa. Tästä johtuen virhemarginaali on saatu pieneksi.
VERTAILU ERI MOOTTORIVAIHTOEHTOJEN VÄLILLÄ
Luonnollisesti pelkkä vene ilman moottoria olisi ympäristön kannalta paras vaihtoehto, 1,24 Pt. Seuraavaksi paras on 7,44 Pt:llä aurinkopaneeleilla toimiva sähkömoottori, sähköverkosta ladattuna (25 Pt) ja viimeisenä on polttomoottorikäyttöinen (50,6 Pt).
Ekoprofiileissa näkyvät selvimmin polttomoottorilla käytettäessä bensiinin käytön happamoittava ja savusumuvaikutus. Sähkömoottorilla käytettäessä sähköverkosta ladattaessa näkyviin tulee sähkötuotannon päästöt ja niiden ympäristövaikutukset; ne ovat Saksan sähkötuotannolla suurelta osin otsonikatoa aiheuttavaa. Kun akut ladataan aurinkopaneeleilla, niin näkyviin tulee akkujen valmistuksen vaikutukset. Ne ovat happamoituminen ja talvinen savusumu.
YHTEEN VETO
Syyskuussa 1997 vahvistettiin SFS-EN ISO 14040 standardi: Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet. Se antaa ohjeita elinkaariarvioinnin suorittamiseen, sisältöön ja sen julkiseen käyttöön. Lisästandardeja tulee ilmestymään lähivuosina.
SFS-EN ISO 14040 Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet Environmental management. Life cycle assessment. Principles and framework (ISO 14040:1997)
(1997 jälkeen ilmestyneitä standardeja)
SFS-EN ISO 14041 Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely sekä inventaarioanalyysi Environmental management. Life cycle assessment. Goal and scope definition and inventory analysis (ISO 14041:1998)
SFS-EN ISO 14042 Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Vaikutusarviointi Environmental management. Life cycle assessment. Life cycle impact assessment (ISO 14042:2000)
SFS-EN ISO 14043 Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Tulosten tulkinta Environmental management. Life cycle assessment. Life cycle interpretation (ISO 14043:2000)
Yritykset voivat tehdä elinkaariarviointeja kuitenkin edelleen, kunhan eivät käytä tuloksia markkinoinnissa kilpailuväittämien esittämiseen toisiin tuotteisiin nähden. Tuloksia voi käyttää markkinoinnissa, jos niitä ei käytetä vertaillen kilpaileviin tuotteisiin. Jos tuotteita halutaan verrata, niin elinkaariarvioinnille on suoritettava ulkopuolisen ryhmän toimesta kriittinen arviointi ja luonnollisesti työ on tehtävä molemmille tuotteille yhtä aikaa. Tämän elinkaariarviointivertailun tietoja voi luovuttaa asiakkaille, mutta kun vertailtavista tuotteista ei ole tehty tutkimusta, niin tuotteiden vertaaminen keskenään ei ole mahdollista.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että aurinkopaneelin käyttö energialähteenä on ympäristön kannalta selvästi parempi kuin akkujen lataaminen sähköverkosta. Lisäksi voidaan todeta, että polttomoottorin käyttö sähkömoottoriin nähden on huomattavasti enemmän ympäristöä rasittavaa. Ero kasvaa vielä isommaksi, jos polttomoottorin kunto laskee tai huollot laiminlyödään.
Elinkaaritutkimukset eivät tuo esiin kaikkia ympäristöä ja ihmisen terveyteen tai hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Tällainen ero sähkö- ja polttomoottorin välillä on ääni. Työtä tehtäessä ei ole ollut käytössä mitattuja meluarvoja kummallekaan moottorivaihtoehdolle. Ne kannattaisi kuitenkin tehdä tutkimalla melu veneessä istuvan kannalta ja lisäksi pieneltä etäisyydeltä veneen liikkuessa sähkömoottorilla täydellä nopeudella ja vastaavasti yhtä suurella nopeudella polttomoottorilla ajettaessa.
Hiilidioksidipäästöt ovat yleensä kokonaismäärältään suuret. Näin myös veneen kohdalla vaikka kyseessä ei olekaan energiaa huomattavasti vaativa tuote. On kuitenkin muistettava, että tuote on tehty puusta ja on näin ollen uusiutuvaa luonnonvaraa. Varsinkin Suomessa lasketaan, että metsät toimivat hiilidioksidinieluina, eivätkä puutuotteet näin ollen rasita hiilidioksidipäästöjen osalta luontoa.
Akku on painoltaan huomattava ja sen merkitystä ei tule unohtaa. Kolme vuotta käyttöikää on lyhyt. Jos on mahdollista saada vielä tehokkaampi, pitkäikäisempi ja kevyempi akku, niin ympäristövaikutuksia voidaan vähentää entisestään.
(Akkutekniikka on kehittynyt siitä, kun tämä ympäristöelinkaarianalyysi on tehty. Akun käyttöikä saattaa olla 5-7 vuotta.)
Lähde: Otteita Insinööritoimisto Ekotase Oy:n tekemästä Ympäristöelikaarianalyysistä Albica 500 EL veneelle eri moottorivaihtoehdoilla.
(Nämä otteet ovat yhteenvetoa yli 200 sivuisesta tarkemman tason ympäristöelinkaariarviointivertailusta Albica 500 veneelle polttomoottorilla, sähkömoottorilla sähköverkosta ladattuna, tai aurinkopaneelilatauksella)
(Suluissa kirjoittajan kommentteja.)
Juha Nyman